The night of No Moon

Oijoijoi tässä on niin paljon tunnelmaa! 
Toi oli mun eka ajatus ku näin tän ja se tunne ku vaan kasvaa.
Tummat, jotenki ahdistavat värit (oon aina yhistäny violetin johonki mystiseen ja tietämättömään)
sopii tähän kyllä niin hyvin. Hahmon ilme ja koko olemus on todella aito mun mielestä, ja siks se
onki varmaa se tekijä, joka mua eniten puhuttelee tässä.

Kippi on kyl tehty todelliseks katseen vangitsijaks tässä. Koko sen olemus huokuu uupumusta ja ahdistusta.
Sen silmistä kuvastuu jotenki elinikänen kärsimys. Et ihan ku se olis tässä jo jotenki vanhempana eikä sen
elämä oo oikee kohdellu sitä hyvin. Vahvat varjot kasvoissa ja varsinki silmien alueella antaa sellasen vaikutelman
ettei ruokakaa enää maistu ja liha alkaa pikku hiljaa kadota luiden päältä. Tosin muu kroppa näyttää hyvin voivalta
niin ehkä tummat silmänaluset voidaan laittaa väsymyksen piikkii : D Varjoista pitikin yleisesti mainita et toi tapa
mil oot tehny sopii niin hyvin. Vähän tollanen höttönen ihan ku jossai vanhoissa hiili -tai liitupiirroksissa/animaatioissa.
Tulee mielee Lumiukko! Tälläsena nostalgiabongarina se iskee muhun ihan helvetin kovaa.

Musta on ihanaa et oot ajatellu hahmoa itteään tätä kuvaa tehdessä, koska se sitoo tän tosi toimivaks paketiksi.
Linnut tosiaan on Kippin lempparia, ja haluan kuvitella tässä tilanteessa et toi lintu on tosiaan jonku muun syömä ja
Kippi kattoo sen haamua kaihoisasti. Et oispa silläkin vielä voimia jahdata lintujen perässä. Ehkä sen tän jälkee koittaa
toivottomasti napata kiinni tosta kummituksesta ihan vaan huomataksee ettei siitä oo mitään hyötyä. AHaha ai kamala
ku ryhdyin masentavaksi x^DDD Mut sellasen viban tästä saa, ja näin Halloweenina se on enemmän ku suotavaa.

Ei voi muutaku kiittää ja kätellä teikäläistä! Tosi kaunis ja hyvin ajateltu kuva <3